Olen tyttö joka on laukkaillut pitkin maastoja pullealla shetlanninponilla. Omistanut kymmeniä pehmoleluja. Viettänyt tunteja ulkona leikkimässä ja tutkimassa luontoa. Vartuin lapsuuteni pienellä maatilalla Karkkilassa. Myöhemmin myös eri paikoissa, sillä muutimme usein. Elämässäni on aina ollut paljon eläimiä. Koiria, kissoja, poneja ja hevosia. Minulle on ollut ihan tyypillistä nukkua samassa pedissä kuuden koiran pennun kanssa ja maistella kissanruokaa. En siis ole ollut mikään citytyttö, vaan niin lande kun lande vaan voi olla. Muutin lapsuudessani paljon, vaihdoin koulua ala-asteen aikaan lähes joka vuosi. Vietin lapsuudessa myös paljon aikaa Kreikassa. Kreikka onkin jäänyt minulle vahvasti sydämeen. En ole mistään rikkaasta perheestä, mikään ei ole koskaan ollut itsestään selvää. Siitä huolimatta olen saanut nähdä ja kokea paljon. Kreikassa olessamme pidin huolta muutamasta kulkukoirasta ja haaveekseni tuli pelastaa kaikki Kreikan kulkukoirat perustamallla löytöeläinkoti. Haaveeni kuitenkin kaatui pian, kun tajusin että eihän sillä oikein itse elä. Lottovoittoa siis odotellessa. Minulla on aina ollut vahva auttamisen halu. Unelmani olisikin olla niin rikas, että voisin tehdä pelkkää vapaaehtoistyötä. Eläinten hyvinvointi on erityisesti minulle tärkeä asia. Mutta yhtä vahvasti myös ihmisten auttaminen. Vähän yli vuosi sitten päätinkin tehdä jotain konkreettista auttaakseni muita. Otin selvää millaista vapaaehtoistyötä voisin tehdä. Tällä hetkellä toimin tukihenkilönä yhdelle nuorelle. Olen todella pitänyt tästä tukihenkilönä toimimisesta. Mikäli sinäkin haluaisit toimia tukihenkilönä, pääset tästä linkistä tutustumaan toimintaan lisää.
Pienilläkin teoilla voi olla suuret vaikutukset. Ja vaikka et voisi pelastaa koko maailmaa, voi auttaa edes yhtä. Pienillä teoilla voi tehdä jonkun toisen elämästä parempaa. Hankkiessa vaikka lemmikkiä, pidä mielessä että maailma pursuaa kodittomista eläimiä, joten tsekkaa ensiksi vaikka löytöeläinkodit. Auttaminen ja maailman parantaminen on aihe mistä voisin jauhaa loputtomiin, mutta yritän pitää ensimmäisen postaukseni lyhyenä. Ehkä kirjoittelen siitä myöhemmin ihan oman postauksen.
Olen erittäinen kiitollinen äidilleni, joka on kasvattanut minusta juuri tällaisen. Sekä meidän lukuisat lemmikit, jotka ovat opettaneet minulle pyyttetöntä rakkautta ja empatiakykyä. Moni kuka ei minua tunne, saattaa kuvieni perusteella arvostella ja luokitella minua. Minulla on paljon vähä pukeisia kuvia minusta, mutta miksi ei olisi. Olen tyytyväinen itseeni ja ihmisvartalo on minusta kaunis, miksi sitä tulisi niin paljon peitellä. Jokainen vartalo on kaunis. On kuitenkin jokaisen oma asia haluaako sitä tuoda esille vai ei. Itse en näe siinä mitään pahaa. Mutta jotkut pitävät tätä vähäpukeisuutta "tyrkkynä", ei pelkästään minun toimesta vaan usein törmään tähän sanaan kun on naisista kuvia esim alusvaattesillaan.
Olen kuvissani usein hyvinkin tällättynä, itseruskettavassa uineena, feikkine hiuksineni ja ripsineni. En ole kuitenkaan pinnallinen ihminen, kuin ainoastaan itseni suhteen. Rakastan laittautumista ja muuta naisten hömppää. Mutta kukapa ei!
Kiitos kun luit ja tervetuloa seuraamaan elämääni. Rakastan ajatella paljon, joten varmasti tulette kuulemaan paljon mielipiteitä ja ajatuksiani aiheesta kuin aiheesta. Aloitan myös opiskelut Makeup Mondo koulussa, joten meikkaaja-maskeeraja koulutuksestani pääsette myös lukemaan. Sekä ihan yleisesti elämästäni.
Toivottavasti viihdytte blogini parissa! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti